Kuukausi täynnä

Hyvää iltaa!

Viikot kuluvat edeltäviään nopeammin ja tajusimme, että olemme olleet täällä jo kuukauden. Tämä viikko on sisältänyt runsaasti tapahtumia harjoittelupaikalla ja sen ulkopuolella.

Maanantaina Aaro lähti tyypilliseen tapaan metrolla aamuvuoroon. Aleksi jäi kuumeen takia lepäilemään kotiin. Osastolla oli hiljainen päivä ja työtehtävät keskittyivät potilaiden viemiseen ja hakemiseen leikkaussalista sekä potilaiden voinnin seurantaan. Kaikki potilaat saapuivat ja kotiutuivat aamupäivän aikana, joten iltapäivällä aika kävi erittäin pitkäksi. Koska tiistai olisi ollut päivänä hyvin samanlainen, tuntui järkevältä idealta vaihtaa työvuoro torstaille.

Tiistaina Aleksi oli selvinnyt kuumeen kourista ja kykenevä lähtemään töihin. Päivä oli varsin rauhallinen koko osastolla, joten Aleksille tuli ohjaajansa kanssa hoidettavaksi vain yksi potilas. Potilas oli 2 vuotias uusi diabeetikko, joka kärsi ketoasidoosista. Päivä keskittyi vitaalielintoimintojen mittaukseen ja potilaan tilan seurantaan. Aaro yritti vapaapäivän kunniaksi saada tehtyä rästiin jääneitä koulutehtäviä suhteellisen heikolla menestyksellä. Iltapäivällä lähdimme seikkailemaan kaupungille. Kävelimme keskustassa ja Jesmondin kaupunginosassa. Keskiviikko oli molemmilla vapaapäivä. Koska suunnitelmanamme oli lähteä reissuun viikonloppuna, emme tehneet mitään kovinkaan erikoista.

Torstaina Aleksilla oli vapaapäivä ja Aaro lähti aamuvuoroon. Työvuoron vaihto tiistailta osoittautui hyväksi ideaksi, koska potilaita oli runsain määrin ja tekemistä riitti. Kaikki potilaat olivat menossa hammaslääkäriin. Potilaat käyvät osastolla päiväkäynnillä, koska hammashoito täytyi tehdä nukutettuna heidän nuoren iän tai kehitystason takia, ja ennen anestesiaa täytetään aina tarkastuslomake ja varmistetaan potilaiden soveltuvuus toimenpiteisiin. Leikkaussalista tultuaan potilaat pääsevät kotiutumaan yleensä kahden tunnin päästä, jos heidän vointinsa on normaali, ravitsemus tasapainossa ja asuinpaikka alle 20 minuutin ajomatkan päässä lähimmästä päivystävästä sairaalasta.

Elvytyskärry

Perjantaina menimme molemmat aamuvuoroihin. Aaro hoiti päiväkirurgisia potilaita, jotka kävivät esimerkiksi nielurisaleikkauksessa ja tympanoplastiassa. Aleksi hoiti monen ikäisiä lapsipotilaita, jotka olivat tulleet osastolle tuntemattomista syistä johtuneiden yleistilan laskujen takia. Iltapäivällä oli rauhallisempaa, joten pääsimme kerrankin pitämään ruokataukoa samaan aikaan ja päätimme mennä sairaalan henkilöstöravintolaan syömään. Henkilöstöravintolan ruoka on perushyvää ja kohtuuhintaista, mutta ruokalan käytännöt on meille hieman erikoisia. Jokainen ruoka-aine pyydetään erikseen ja esimerkiksi lisukkeilla on erillinen hintansa. Tuntuu monimutkaiselta, ettei ole vaihtoehtoa maksaa yhtä kiinteää hintaa ja annostella itse lautaselleen haluamaansa määrää haluamiansa ruokia. Ruokailun jälkeen Aaro tutustui elvytyskärryyn, joka sisälsi täysin samat välineet ja lääkkeet kuin Suomessakin.

Tuomiokirkko pihalta kuvattuna

Lauantaina sää osoittautui siedettäväksi, joten lähdimme suunnitelmien mukaisesti Yorkiin. Moni työkaveri harjoittelupaikalla oli suositellut meitä käymään siellä, ja myös lyhyehkön googlailun perusteella York vaikuttaa todella suositulta kotimaan matkailukohteelta brittien keskuudessa. Lähteminen ei tietenkään sujunut liian helposti, koska asemalle saapuessamme huomasimme, että junamme oli peruttu. Asiasta ei myöskään ollut ilmoitettu millään tavoin ennakkoon. Onneksi junia lähtee kuitenkin suhteellisen tiheästi, joten seuraava juna lähti alle tunnin päästä. Ensimmäisenä päätimme mennä käymään Yorkin tuomiokirkossa, joka on valmistunut vuonna 1472. Tuomiokirkko oli kaikin puolin todella vaikuttava näky. Jokainen yksityiskohta oli toteutettu todella huolellisesti. Kirkon alakerrassa oli pienehkö museo, joka käsitteli Yorkin historiaa roomalaisten aikakaudella. Pääsimme myös kirkon torniin katsomaan maisemia. Kirkon tornin portaat olivat varsin kapeat, jyrkät ja haastavat kiivetä. Kuvat kertonee paikasta sanoja enemmän.

Yorkin vanhaa kaupunkia kirkon tornista kuvattuna

Katutaiteilija työn touhussa

Tuomiokirkossa käynnin jälkeen lähdimme kävelemään vanhaan kaupungiin. Aaron sanonnan mukaan ''sakkia oli kuin Saipan pelissä'', joten kävely ahtailla kaduilla oli ajoittain hankalaa. Pääsimme myös seuraamaan todella näyttävää katutaidetta, kun sirkustaiteilija nielaisi miekan ja jonglöörasi soihduilla korkean yksipyöräisen päällä silmät sidottuna. Vanha kaupunki oli kokonaisuudessaan hieno, mutta siellä ei ollut mitään tajunnanräjäyttävää nähtävää. Runsaan edestakaisen kävelyn ja tutkiskelun päätteeksi päätimme lähteä kävelemään kaupunginmuurin päälle. Lopuksi kävimme rautatiemuseossa, joka ylitti tarjonnallaan kaikki odotukset. Nähtävillä oli todella paljon rautatiekalustoa eri aikakausilta ja kaikki kuninkaiden ja kuningattarien käyttämät junavaunut 1840-luvulta alkaen. Ymmärrettävästi lähes mihinkään veturiin tai vaunuun ei päässyt sisäpuolelle katselemaan. Rautatiemuseosta suunnistimme kotiin ja päivän päätteeksi askelmittarissa oli 25000 askelta. Tänään päätimme lepuuttaa jalkojamme eilisen jäljiltä ja keskittyä seuraamaan eduskuntavaaleja. Alla näkyvissä kuvissa on kaupunginmuuria ja kuningatar Adelaiden sekä kuningatar Victorian junavaunut.